sunnuntai 25. elokuuta 2013

Peittoa ja pussia

Sain joku aika sitte naamakirjan Roskalava-ryhmästä (pyytämällä) kaks äitiyspakkauksen makuupussia. Olin Mutturalla-blogista nähäny miten ihanan pussin Annika oli teheny ja ajattelin, että haluaasin kokeella samaa.


Tuunattu vauvamakuupussi
ohoje: kattelin netistä vähä vinkkiä, mutta omin päin ja omasta päästä
tarvikkehet: kuviollinen kangas äiteeltä, ostettu Sutisesta (reunassa lukee Åhlens), keltaanen puuvilla Löytöpalasta, siältä myös keltaanen kanttinauha, muut kiärrätin vanhasta pussista
koko: 90 cm korkia ja 90 cm leviä, alkuperääsen kokoonen siis
kuka saa: Ajattelin säästää tämän omille lapsille (en oo raskaana), mutta saatan välis lainata tätä läheisiin perheisiin.


Tämä on muuten Rojektilaatikosta! Rojekti nro 7 :) Aluuksi tavaraa oli laatikon päällä yhtä palio ku laatikko on korkia, nyt enää kolmasosa siitä!


Isoäidinneliöpeitto
ohoje: perinteinen, ei tarvi enää kattoa mistään, sormet teköö automaattisesti
tarvikkehet: Seittemän veljestä Jättiraita, harmaa, vaaleanpunainen ja valkoinen. Jättiraitaa käytettihin kaks kerää, pinkkiä ja harmaata yks ja valakoosta kaks.
koko: noin 125 cm x 85 cm
kuka saa: yks syksyn synttärisankareesta






Miähen logiikalla tua oikias yläkulmas olava kirjava ruutu olis kuulemma pitäny olla tuan keskellä olevan harmaan tilalla: silloon olis joka toinen ruutu ollu kirjava. Höhpöh sanon minä, vaikka virhehän tua selevästi on!

perjantai 23. elokuuta 2013

Pikaasia pipo-ompeluja

Sairaslomalla ilmeesesti ehtii kaikenlaasta. Oon virkannu ja koonnu yhtä isoäirinneliöpeittoa, mutta tänään myäs tein pikaasia ompeluja.

Miäs lähtöö käymähän kummitytön tyänä, joten tein tuliaasia.


Söpistelypipot
ohoje: pinkki Ottobre 4/2012, pöllöpipon kaava on piirretty valamiista piposta.
tarvikkehet: pinkki pallokangas Kauhavan kilokangas ja pöllö-joustis kans muistaakseni siältä, nauhan alkuperää en osaa sanoa
koko: aika summissa menty, noin 47 cm päänympärykselle
kuka saa: kummityttö Sara


Pöllöpipot
ohoje: Ottobre 4/2012
tarvikkehet: pöllö-joustis kai siältä Kilokankaasta
koko: toinen päänympärykselle 54 cm ja toinen 56 cm
kuka saa: sisaruksille K&K, aikuisia siis :) Tilauspipot (edelleenkin teen tilauksesta vain ystäville)

lauantai 17. elokuuta 2013

Reisil Eestis

Tämä postaus tulee nyt yleiskielellä ja lisäksi yritän kirjoittaa jotakin myös viroksi.

Ma ei veel oska eesti keelt nii hästi, aga üritan kirjutada ka eesti keelel. Palun vabandust minu eesti keele eest.

Sain 30-vuotislahjaksi mieheltä reissun Viroon ja oli kyllä tosi hyvä reissu. Kun päivä oli vaihtunut torstain puolelle 1.8. appikokelas vei meidät Seinäjoen asemalle, josta matkustettiin pikajunalla yötä myöten Helsinkiin. Nappasin kuvia nostalgisista (ja varmaan kohta poistuvista) pikajunan yksityiskohdista.

Sünnipäevaks sain meehelt  reisi Eestisse ja see oli väga hea reisi. Neljäpäeval augusti enimesel päeval kell kaks ööl söitsime autoga Seinäjoe rongijaamale ja söitsime rongika Helsingisse. See oli "pikajuna", need on Soome vanimat rongit, mis veel on söitavad.


Helsingistä mentiin laivalla Tallinnaan, hyvin perinteinen pikkupaatti, eikä matkakaan kestänyt kovin kauaa. Tutusta laivaterminaalista mentiin taksilla bussiasemalle, maksoi alle kympin.  Bussiasema oli hyvin uudenaikainen, netistä ostetut liput pystyi vaihtaa oikeisiin automaatilla samaan tapaan kuin VR:n lippuautomaateissa. Bussiasemalta matka jatkui Tartoon.

Helsingist söitsime laevaga Tallinnasse, ei eriti suur laev, ei eriti pikk laevareisi. Söitsime taksoga Tallinna bussijaamale. Bussijaam oli vägä modern ja piletit ostsime internetist. Sealt söitsime bussiga Tartosse.


Tartossa kävelimme hotellille, Hotelli Londoniin, joka oli hyvä hotelli. Huone oli siisti ja siellä oli ilmastointilaite. Palvelu oli hyvää, englanniksi ja viroksi. Hotellin aamupalalla oli rauhallista ja kaikki ruoka oli tuoretta. Lisäksi Tartossa sattui olemaan puhallinorkesterifestarit ja lava oli Raatihuoneentorilla yhden korttelin päässä. Kun avasi huoneen ikkunan, niin pystyi kuunnella elävää puhallisorkesterimusiikkia omassa hotellihuoneessa.

Tartos kõnnisime hotellisse, see oli Hotel London. See oli väga hea hotel: teenindus oli hea nii inglise keelel kui eesti keelel. Hommikusöök oli rahulik ja roogid maitsesid. Sellele lisaks oli Tartos Puhkpilli Festival ja nad mängisivad Raekojaplatsil. Kui hotellist oli ainult üks kvartal Raekojaplatsile, meie avasime akna ja kuulasime muusikat!



Torstai-iltana söimme aivan hotellin lähellä olevassa ravintolassa Meat Market. Ruoka oli hyvää, annokset suuria ja palvelu englanniksi sujuvaa. Kuvat puhukoot puolestaan!

 Neljäpäve õhtul käisime restoranis, mis nimi oli Meat Market. Seal oli väga maitsev söök, suured portsjonid ja teenindus hea inglise keelel.


 alkuruoat
eelroad
 juomat (kyllä, ne on margaritat!)
joogid (jah, nad on

pääruoat
pearoad

Perjantaina käytiin kävelyllä Tarton vanhassa kaupungissa ja sen ympäristössä. Oli kyllä todella kaunista! Ja rakennukset hyvässä kunnossa. 
Törmättiin myös poliisiin. Vähän jännitti, kun kalja- ja siideritölkki kädessä käveltiin ja poliisi ajoi viereen. Mutta poliisi totes vaan: "No speak english" ja huokaistiin helpotuksesta (jätettiin kertomatta, että toinen meistä kyllä kommunikoisi auttavasti myös viroksi). Ja itseasiassa poliisit olikin tulleet kai katsomaan tenniksen pelaajia :)

Reedel läksime jalutuskäigile Tarto vana linnasse. Maastikud oli ilusad! Kõik vanat majad oli niin ilusad ja heas seisus. 
Kohtusime ka politseid. See oli väga põnetav situatsioon (meil oli õlu ja siider käes), aga politseid ütles meile "No speak english".





 yliopiston kahvila yliopiston vieressä
ülikooli kohvikus

Mitä tuo keskimmäinen liikennemerkki tarkoittaa?
Mida see keskime liiklusmärk tähendab?

Lounaalla perjantaina käytiin italialaisessa La Dolce Vita-ravintolassa, johon yritettiin mennä jo torstaina, mutta joka oli silloin liian täynnä. Lounaan ruoka maksoi 4,5 euroa per pää, joten selvittiin lounaasta juomineen 13 eurolla. Melko edullista. Hilpeyttä aiheutti pappisseurue, joka myös oli lounaalla, paikallisille luultavasti ihan arkipäivää.

Reedel lõunasöökid sõime itaalia restoranis La Dolce Vita. Päevapakkumine maksas ainult 4,5 e. Väga huvitav olivad kirikuõpetajad kes olivat ka tulnud sööma.



Illalla syötiin anoppi- ja appikokelaan tarjoama syntymäpäiväillallinen hotellin ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja vaikka tarjoilija sekoili kaiken aikaa, niin palvelu oli hyvää :)

Õhtul söime hotelli restoranis. Söök oli maitsev ja teenindus oli hea, kuigi ettekandja tegi palju vigad ja oli sest närviline :)


Launtaina jatkoimme matkaa takaisin pohjoiseen päin, bussit oli tosi hienot: niissä oli pienet näytöt tuolin selkämyksissä ja niistä pystyi katsella leffoja tai vaikka seurata gps:llä missä mennään. Tässä ongelmana oli se, että me istuttiin eri paikoissa (ostettiin liput viime hetkillä ja virolaiset noudatti orjallisesti lipun istumapaikkoja). Kuski nimittäin kuulutti viroksi, että häneltä voi ostaa kuulokkeita ja Matti ei hoksannut, että mitä se kuulutti ja mä luulin, että mun kuulokkeet pelaa näytön kanssa, mutta ääntä ei voinutkaan säätää. Enkä mä matkapahoinvoivana edes voi mitään leffoja kattoa, mutta olisin tietysti voinut seurata matkan etenemistä, mutta kun en hoksannu, että siellä sellainen oli.

Majoituimme hotelli Nordic Forumiin, joka on Viruhotellia vastapäätä. Hotelli oli hieno ja huone oli siisti. Ainut jännä oli vessan lasinen seinä, josta osittain näkyi läpi, jos vessaan laittoi valot :)

Laupäeval söitsime bussiga tagas Tallinna. Bussid oli tored, seal oli väiked monitorid sest või filmid vaatada. Aga ma ei võinud seda teha, mule tuleb halb olek. Matti ei võinu ka seda teha, sest tal ei olnud kõrvaklappid ja ta ei saanu aru, mida bussijuht teatas (ma ei istunud tema kõrval).

Tallinnas meie hotell oli Nordic Forum. See oli peen hotell, tuvad oli tored. Ainult klaasist WC-sein oli imelik :)


Illalla kävimme syömässä fine dining-paikassa nimeltä Alter Ego, jossa ei suomalaiset turistit rasittaneet mieltä. Palvelua saimme sekä viroksi että englanniksi, mutta onneksi ei ollenkaan suomeksi. Annokset oli aika pieniä, mutta ei kyllä olleet kalliitakaan. Ainakin saadaan sanoa, että on syöty hienosti.

Õhtul käisime söömas fine dining-restoranis Alter Egos. Olime seal ainuked soomlaset, mis oli hea. Saime teenindust nii inglise keelel kui eesti keelel.




Sunnuntaina matkustettiin laivalla Suomen puolelle, laivana oli Silja Europa. Siitä matka jatkui junalla Lapualle. Junamatkalla oli viivästys, kun Riihimäen asemalla paloi veturi ja me odotettiin tilanteen korjautumista Hyvinkäällä. Lopulta oltiin yli tunnin myöhässä perillä.

Pühapäeval söitsime laevaga Soome, laev oli Silja Europa. Siis söitsime rongika Lapuasse. Aga rongireisil oli probleem: Riihimäki jaamal põles vedur ja meie pidime oodata. Lõpuks jäime üle tunni hiljaks.


Kiitokset miehelle hyvästä synttärilahjasta!
Tänan meest tore sünnipäevakingituse eest!

PS. Matkan jälkeistä kielivajetta aka matkakrapulaa lievitin katsomalla ETV:stä Õnne 13-sarjaa ja tietovisaa Virosta. Lisäksi oon lukenut viroksi Juomahullun päiväkirjaa, jonka sain Marilta ja Petteriltä. Nyt vaan toivotaan, että Oulu-opiston syksyn kurssi Viro II-toteutuu.

PS. Reisipohmakas hoidsin vaatamal telekast ETV:st Õnne 13 ja Viro mäng. Ka olen lugenud eesti keelel Joomahullu päevaraamat, mis ma sain Marilt ja Petterilt.

tiistai 13. elokuuta 2013

Nopeeta ompeluja

Täs kaiken koulunaloottamis-miähen kotiintulo-loman loppumiskiireeren keskellä eheriin vääntää muutaman pairan, että saarahan ens viikon koulukuvauksehen uuret pairat :)


Peruspairat
ohoje: More Grey Ottobre 4/2011
tarvikkehet: pinkki ja sininen pallokangas Kauhavan Kilokankaasta ja sininen autotrikoo Veljekset Keskiseltä (?)
koko: pinkki 134, siniset 116
kuka saa: pinkki Emmille ja siniset kummipoika-Eerolle. Tuo sininen autokangas oli tosi laadukkaan ja jämäkän oloista. Pallokankaat oli kyllä pehemoosia, mutta vähä luiruja ja virrasivat vähä joka suuntahan, ehkä sitä ei päällä nää (toivotahan).

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Rojekti nro 6

Tämon alootettu jo aikaa sitte (melekeen kuukausi). Ny se tuli valamiiksi. Kova homma oli, toivottavasti tällä on vuasien varrella käyttöä, kestävä ja pestävä se ainaki on!


Tämon siis piknikpeitto, rantapeitto tai miksi sitä ny haluaa kutsua. Sellaanen jolla voi pihalla olla nurmikolla tai hiakalla. Ja koska tämon vähä tavallista paree, niin toinen puali on sellaasta pualivahakangasta, joten tätä voi käyttää myäs vähän kostiaski maas.


Peitto on tehty ompelukoneen lankoja lukuunottamatta kokonaan kiärrätysmateriaaliista. Farkut on omia, miähen tai siskojen vanahoja. Vahakangas on äiteen vanaha pöytäliina ja kiinnityssysteemit mun rakkaasta vanhasta Haglöfs-repusta, joka oli niin huanokuntoonen, että ajattelin hyötyväni siitä enemmän irrottamalla nipsut, nauhat ja vetoketjut jatkokäyttöön kuin myymällä sen muutamalla eurolla kirpparilla.


Aika kivaan pakettihin tua menöö :) Ainoa pikkuasia, mikä lopputulokses vähä harmittaa, näkyy seuraavas kuvas:


Nauhoja ei voinu kiinnittää saumaan ihan samalle kohtaa, ku olis tullu liian paksu, joten kun tuan kiinnittää, niin jää vähän ikävästi virraamaan tua toinen puali. Mutta aivan sama! Hiano tuli ja käyttöhön menöö :)

Ja rojektilaatikko kiittää laihdutuksesta!

PS. Reissupostauski on tulos. Ku vaan sais aikaiseksi. Ehkä joku ilta istun rauhas alas ja teen sen!